Tuhannen kilometrin tarina

Viime viikolla alettiin saada hitaasti mutta varmasti rytmistä kiinni. Sekä kävelyt että ruokailut ovat sujuneet huomattavasti paremmin joskin parantamisen varaa on mutta suunta on selkeästi oikea ja väsymys alkaa väistyä. Lumi näyttäisi tulleen pysyvästi, ainakin se on pysytellyt jo toista viikkoa maassa ja päivittäin on satanut lisää. Tämä tuo niin paljon valoisuutta että melkein tuntuu kuin päivä olisi jo pitenemässä. Myös lasten ja eläinten riemua on ollut kiva seurata ja lenkeillä onkin vierähtänyt aina aikaa suunniteltua enemmän kun koiratkin rakastavat lumessa peuhaamista. Myös joulu alkaa olla jo mielenpäällä. Olen aina ollut jouluihminen ja saanut siitä jaksamista tähän pimeään aikaan. Joskus kun lumi on antanut odottaa itseään ja ollut todella synkkä ja pimeä syksy niin olen saattanut vaihtaa jouluverhoja, ripustella valoja ja kasata kuusen jo marraskuun alkupäivinä.. mieheni ei ihan tajua sitä 🙄 tänä vuosi on kai sitten helpompi kun ollaan vain kerran syöty pipareita ja glö

Minulla on siis aivan älyttömän hankalaa päästä taas kunnon ruokarytmiin kiinni. Käveleminenkään ei huvita mutta sinne on sentään tullut lähdettyä, kiitos noiden karvakasojen joita ei voi jättää liikuttamatta mutta aika vastenmielistä on kyllä ollut ja liikkuminen tuntunut raskaalta. Ruoka on se isompi ongelma kuitenkin. Aivan jäätävä makeanhimo vaivaa eikä asiaa mitenkään auta että tälle kuuta on pikkujouluja, lasten harrastusporukoiden myyjäisiä joihin joutuu leipomaan, juhlia useammatkin ja aina jonkun kaverin lapsi myy keksejä luokkaretkeä varten. Voisko ne joskus myydä vaikka sukkia? Tälläkin hetkellä kaksi keksirasiaa huutaa mulle kaapista. Onneksi kohta pääsee töihin, jos siihen asti hillitsen itseni niin ehkä selviän repsahduksitta. Ellei kahvihuoneeseen ole ilmestynyt jotai herkkuja ja keksimyyntilistoja 🙈 Olen yrittänyt lukea vanhoja blogitekstejäni ja kerätä sieltä motivaatiota terveelliseen syömiseen ja liikkumiseen, kesällä kun puhkuin energiaa ja fyysistä hyvää oloa mutt

Pari niin huonoa kuukautta kaiken muun  paitsi kävelyn suhteen että päätin tehdä tästä helpon kuukauden itselleni ja ottaa tavoitteeksi ainoastaan sen kävelyn. Tässä kuussa on siis tarkoitus kävellä 150km, mikä tarkoittaa 5km päivää kohti. Ei siis pitäisi olla mikään aivan mahdoton sillä koirat on kuitenkin ulkoilutettava enkä uskalla enää  maan jäädyttää pyöräillä koirien kanssa. 1.7.2019 kävelyhaaste aloitettu 1.11.2019 mennessä kävelty 638km/100km Marraskuu 0/150km

Lokakuu. Ei mennyt vahvasti ei. Kävelty on, mutta lomaviikolla sairastuin enkä ole vieläkään kunnolla parantunut. Viimeiset kaksi viikkoa on mennyt lähinnä vuoteenpohjalla nenäliinapaketin kanssa. Olen myös syönyt mitä sattuu ja sitä mikä sattuu maistumaan. Lähinnä noutoruokaa. Ja karkkia. "Iloinen" yllätys oli kun uskaltauduin ensimmäisenä päivänä puntarille katsomaan lähtikö ne kaksi tavoiteltua kiloa lokakuussa. No ei lähtenyt vaan oli tullut kaksi kiloa lisää! Ärsytti ja teki mieli heittää hanskat tiskiin koko projektin kanssa niinkuin aina ennenkin kun tulee vastoinkäymisiä, siksi tämä kuukausikatsauskin tulee vasta nyt. En aikonut sitä edes kirjoittaa kun ärsytti niin paljon. Olen kuitenkin luvannut itselleni että yritän oppia vanhoista virheistäni ja jos joka syksy hyvin alkanut painonpudotus  ja liikkuminen tyssää vesisateisiin ja sairastumisiin  ja seuraavana vuonna aloitetaan taas entistä suuremmista lukemista niin eihän siinä ole mitään järkeä. Paino on nyt kaksi k